Hirvaan varikko

Sotien jälkeinen aika oli vilkasta, suorastaan kiihkeää jälleenrakentamisen aikaa. Täällä oli runsaasti ja nopeasti hyödynnettäviä luonnonvaroja. Kairat olivat täynnä vankkoja tiheäsyisiä Lapin mäntyjä, metsien miesten mielestä kauneimpia pohjoisen luonnon kukkasia. Sahatavara suorastaan vietiin käsistä rakennustarvikepulaa kokevilla maailmanmarkkinoilla. Myös kotimaa nieli jälleenrakentamiseen puuta yhä enemmän ja enemmän.

Lapissa alkoi ennennäkemätön metsätyön kehityskausi. Jätkän hiki oli herkässä ja halpaa.

Sota oli opettanut koneiden tehokkuuden maanrakennustöissä. Metsähallitus ei aikaillut, vaan hankki heti 50-luvun alussa maanrakennuskoneita, telapuskutraktoreita ja kaivinkoneita, joilla alettiin tehdä metsäteitä ja raivata vähävetisenä kesäkautena uittoväyliä.

Konekanta kasvoi varsin nopeasti ja oli jo 50-luvun alkupuolella parinkymmenen kappaleen luokkaa. Koneet menivät rikki ja ammattitaitoisia korjausmiehiä ei monta ollut koko valtakunnassa. Päätettiin perustaa Lappiin tukikohta. Hirvaalle rakennettiin metsähallituksen konevarikko. Varikkoa ja siihen kuuluvia varasto-, asunto-, ja huoltorakennuksia rakennettiin vuosina 1955 - 1959.

Palkattiin asentajia, kuljettajia, varastomiehiä, siivoajia ja toimistoväkeä. Kesäaikaan palkattiin kuljettajia toiseen työvuoroon, niin että varikon palkkalistoilla saattoi enimmillään olla kahdeksankymmentä henkeä.

Kesäkautena varikon koneet tunkivat kairaan uutta tietä satoja kilometrejä. Puu alkoi huilata yhä kivuttomammin Lapin perukoilta maailmanmarkkinoille.

Syksyllä ja syystalvella tehtiin talviautoteiden pohjia. Talvella pillarit olivat avaamassa palstateitä lumeen. Savotoille oli ilmestynyt lähikuljetukseen maataloustraktoreita, jotka eivät varsinkaan kevättalven paksussa hangessa pärjänneet ilman apua. Puskutraktori oli oivallinen työväline tähän työhön.

Uutena työmuotona 60-luvulla keksittiin paljon metsäväen ja myös suuren yleisön mielipiteitä jakanut uusi menetelmä metsämaan muokkaamiseen metsänviljelyn pohjaksi. Menetelmä oli metsäauraus, josta ympäristösyistä luovuttiin 90-luvulla. Enimmillään aurattiin metsämaata useita tuhansia hehtaareita kesässä.

Alkukesää väritti varikon vuosikierrossa jo 60-luvun lopulla opittu koneellinen puutavaran veteenpanomenetelmä uittoa varten. Aikaisemminhan talvella jokivarsivarastoon ajetut puut vyörytettiin veteen käsivoimin. Kone työnsi veteen hetkessä pitkät pinot ja puiden matka vesiteitse Kemiin alkoi. Samalla tosin tuli rantakin raivattua, mutta siihen aikaan ei pikku pintanaarmuista paljoa piitattu.

Jätkä-ja uittokulttuurista on tullut kansankulttuuria kirjoissa, näytelmissä ja lauluissa.

Koneenkuljettajasta ei ole juuri lauluja tehty, vaikka hän helposti teki työn, mihin aikaisemmin tarvittiin sata miestä ja hevosta. Kuljettajiksi valikoitui persoonallisuuksia ja ollakseen metsäkonetyön taitaja vaati työ vuosien opettelun. Kuljettajaa myös arvostettiin. Hän oli kysytty mies silloin, kun savotalla tuli vaikeuksia. Hirvaan varikko antoi merkittävän panoksen koneiden ohjaamojen kehitykselle. Hirvaalla suunniteltiin ja rakennettiin 70-luvulla aivan uudentyyppinen puskukoneen turvaohjaamo, joka ehkä sai koko alan kehityksen liikkeelle.
Asentajan työn arvo punnittiin silloin kun kuljettaja oli kaikki omat konstinsa käyttänyt. Hirvaan varikolla kehiteltiin korjaus- ja huoltomenetelmiä, jotka otettiin alalla käyttöön muuallakin.
Varikon alasajo alkoi 1980- luvun lopulla ja metsähallituksen toiminta päättyi Hirvaan Varikolla v. 1994. Samoin oli käynyt metsähallituksen muillekin varikoille, Kuluntalahdelle Kajaanin liepeillä ja Rahkeella Pohjois - Karjalassa Uimaharjun lähellä.

Alue rakennuksineen luovutettiin valtion rakennuspiirille uudelleenkäyttöä varten.

Varikon kovaääninen summeri, jonka ääni kiiri ympäri Hirvasta aina varikon työajan alkaessa ja päättyessä, oli vaiennut. Varikon väki selvisi kuitenkin ankarasta muutoksesta mielestäni hienosti varsin vähäisin vaurioin.

Metsähallituksen varikkotoiminnasta Hirvaalla riittäisi tarinaa paljonkin ja hyvin monesta näkökulmasta.

(Lähde: 18.8.1996 Aulis Lyhykäinen)